Luetaanpa alkoholitilastoja

Suomalaiset käyttävät enemmän alkoholia ja sillä on kansantaloudellisia seurauksia, kerrotaan meille virallisena totuutena. Koska maasta ei löydy yhtäkään tiedotusvälinettä, jossa tällaisiin väitteisiin pureuduttaisiin yhtään sen tarkemmin, otin näiden väitteiden taustasta selvää.

Millainen on suomalainen alkoholiongelma, jota kurkkuumme survotaan, niiden tilastojen valossa, joihin väitteet perustuvat?

Joka paikassa näytetään vain yhtä lukua, kokonaiskulutusta 100% alkoholina, ja sen pitkän ajan trendiä. Vuoden 2012 lukema oli 9,6 litraa suomalaista kohti.

Tätä keskiarvoa eivät tutkijat vaivaudu avaamaan muuten kuin maantieteellisesti sen mukaan, kuinka paljon eri maakunnissa ja kylissä myydään häppää. Esimerkiksi töysäläisten keskikulutus on 23 litraa nokkaa kohti. Ihmekö tuo siis, että TV-ohjelmankin perusteella käyttäytyvät kuten näkyy.

Sillä kenen kaupassa kauppa käy, ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä verrattuna käytön jakautumiseen eri ihmisryhmien välillä. Normaalisti tutkittaisiin eri ikäryhmien ja sukupuolten välisiä eroja, mutta se ei ikävä kyllä tukisi tässä asiassa poliittista agendaa, joka on alkoholimonopolin vahvistaminen oluen myyntituloilla.

Näin halutaan tehdä, koska kulutus on aina vain enemmän painottunut olueen, mikä on vähentänyt valtio-omisteisten Alkon ja Altian tuloja.

Poliitikot haluavat lisää rahaa.

Alkoholitilasto on laskettu jakaen koko alkoholimäärä koko väestön määrällä. Tällöin on aivan luontevaa, että alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut, koska aikuisväestön koko on kasvanut. Samalla myös naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt.

Onko tästä kokonaiskäytön kasvusta samalla syntynyt ongelma? YLE Uutisten tutkimuksen mukaan 10 % suomalaisista juo 43 % kaikesta käytetystä alkoholista. Vastaavasti 10 % on täysraittiita.

Kun luvuista poistetaan vielä lapset, jotka eivät oletettavasti kisko viinaa, loput 80 % suomalaisista juovat alkoholia tällöin keskimäärin 7 ravintola-annosta viikossa.

Luvun pudottamisella kuuteen tai viiteen tai nollaan ei ole vaikutusta ongelmiin, ainoastaan moneen elinkeinoon, jotka kärsivät. Miehillä alkoholinkäytön riskirajaksi on määritelty 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa.

Suomalaiset käyttävät liikaa alkoholia ja sillä on kansantaloudellisia seurauksia. Kumpikaan väitteistä ei pidä paikkaansa. Vain ongelmakäyttö on ongelma, mutta siihen puuttuminen ei ole Suomen valtion ensisijainen tähtäin. Kyse on kauppapolitiikasta, veroista ja vallasta, eikä sinun terveydestäsi.

Alkoholimenot ovat kasvaneet, mutta se on niiden syytä, jotka kuluttuvat jatkuvasti enemmän verorahoja. Veroja jää keräämättä alkoholismin takia entistä enemmän, koska verot ovat entistä korkeammat ja odotettu elinikä entistä pidempi.

26.7. kesäkänniläinen Juha A.