Jorma Kasurinen järjestää Demari Priden

Jorma Kasurinen on huolissaan liberalisaatiosta. Media pakottaa kaikki suvaitsemaan nykyisen järjestelmän kritisointia eikä enemmistön diktatuurista tai DDR:n opeista enää välitetä. Nyt pakkovallan puolustaja kertoo, miksi hän järjestää Demari Priden.

Tämän viikon lauantaina järjestetään tapahtuma, joka ajaa ikääntyvien vasemmistolaisten veroelättien oikeuksia. Moni on kuvitellut, ettei etuoikeutetumpaa ryhmää olekaan.

Jorma Kasurinen järjestää kavereineen Demari Priden. Kuvan henkilö ei liity asiaan mitenkään

 

Demari Priden osallistujat ovat kuitenkin sitä mieltä, että nykyään ei uskalleta olla julkisesti byrokraatteja. Ei saa sanoa ääneen kannattavansa sosialistien itselleen haalimia jättietuuksia, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa kovapalkkaisten ikivirkalaisten ja työttömyyden uhkaamien hallintoalamaisten välistä alistussuhdetta.

 

Demari Priden osallistujat ovat aateverkostosta, jonka Jorma Kasurinen, 62, perusti jo 70-luvulla. Kasurinen, riihimäkeläinen valtionhallinnon tasa-arvo- ja asennetutkijoiden johtava hallinnollinen esimies, on tuhathenkisen kivilinnan ikivirassa muiden velaksi tapittava kermankuorija, humppatukkainen kyrpänaama ja SAK-aktiivi.

 

Hän sanoo, puolivakavissaan, olevansa myös julkistalinisti ja vankileirien saariston kannattaja.

 

Ajatus enemmistöelämöinnistä oli Kasurisen mielestä aluksi hauska vitsi. Demari Pride muuttui vakavaksi erityisesti sen takia, että tapahtumaa on vastustettu. Keskusteluryhmä kokee, että itseään suvaitsevaisena pitävät ihmiset – demaripridelaisten mukaan ”fasistit” – haluavat hiljentää tyhjänpäiväisten pällistelyvirkojen ja nollatutkimusten tehtailun puolustuksen.

 

Liberalisaation kuulemma huomaa, kun katsoo, kuinka usein tiedotusvälineet puhuvat liberaaleista. Ja kyllä: maaliskuusta 2000 lähtien Helsingin Sanomat on maininnut sanan liberaali 5 669 kertaa, kun saavutetut edut on mainittu vain 1 273 kertaa. Muutos tapahtui, kun Sauli Niinistöstä tuli presidentti. Siitä alkoi rähinä.

Asetelma on tuttu maahanmuuttokeskusteluista. Samoin kuin maahanmuuttokriitikot, valtavan byrokratian säilyttämistä vaativat  vapauskriittiset ovat sitä mieltä, että liberaalien oma suvaitsevaisuus lopahtaa heti, kun joku puolustaa vapautta pakottaa kaikki aseiden avulla yhteen muottiin tai jakaa oikeutta eri lailla aina tilanteen mukaan riippuen siitä, onko syytetty kiva vai tuhmis.

Leimaamista kerjäävä keskustelu leiskuu Demari Priden Facebook-ryhmässä (”Kokoomusnuoret olisi kriminalisoitava ja ajettava suosikkivaltioonsa Natsimaahan” tai ”Mitä, jos puoluekirjattomat ihmiset alkavat seuraavaksi penätä oikeuksiaan?”).

Kasurinen haluaa kertoa syistä järjestää Demari Pride. Annettakoon hänelle sana.

"Se on tuo telkkaripuoli erityisesti. Tosi-tv:ssä on tosi paljon liberaalijuttuja. Joku on sanonut, että liberaaleille on varmaan kiintiöitäkin. Siellä on sellaisia ihmisiä, jotka eivät olisi ikinä päässeet niihin ohjelmiin sillä käytöksellä, jos eivät olisi kokoomusnuorissa.”

Onhan siellä ikääntyviä demareita ja oikeustieteen 80-vuotiaita punakaartiprofessorejakin A-Studiot ja MOTit täyteen.

”Mutta ne eivät ylikorosta itseään.”

Mitä on ylikorostaminen?

"No ylikorostamista. Ettei totella valtion virkamiestä eikä uskota että hauki on kala ja sosialismi vala. Se on aivopesua. Siitä seuraa, että kansalaisia alkaa tympäännyttää. Että jos sä et anna ihmisten olla rauhassa ja tehdä omia juttujaan ilman jatkuvaa puuttumista ja uusia kieltoja, sä oot täysi paska. Mulla itselläni ei ole mitään liberaaleja vastaan, kunhan heidät pakotetaan ruotuun.”

Eikö vapaus sitten kuulu valtion perustuslain ytimeen?

”Totta kai, mutta se on yksi asia, näillä henriheikkisillä ja susannakoskilla ja muilla ei ole mitään muuta agendaa. Mitä vallalla muka tekee, jos ei saa pakottaa toisia omien mielihalujensa mukaan ja verottaa heiltä paskatkin suolista? En mä näe mitään tasa-arvo-ongelmaa, kaikkien pitäisi olla samanlaisia.”

Jos liberaalien mielipiteisiin suhtauduttaisiin järjellä eikä loanheitolla, heidän oikeuksistaan ei tarvitsisi elämöidä.

 

”Mä en kyllä näe sitä noin. Vaikka mentäisiin ihan täydelliseen tasa-arvoon, elämöinti ei lopu. Silloinkaan ei saisi olla tyytyväinen tavallisuuteen, silloinkin olisi ihan täysi paska jos ajaisi härskisti omia etujaan.”

Luulisi, että tuossa tilanteessa olisi helppoa ymmärtää liberaaleja. Tehän haluatte samaa asiaa: olla rauhassa, keitä olette.

 

"Ei saa ylikorostaa. Eihän tasa-arvo jyvity koskaan täysin tasan, vaikkapa lasten ja aikuisten välillä. Mä en voi kannattaa lakia kilpailun vapaudesta, valitettavasti, koska siitä seuraa automaattisesti nauttimieni lahjusten menettäminen. Ne menevät käsi kädessä."

 

Miksei Suomessa saa haastaa vaikkapa S-ryhmää kilpailussa?

 

”En niinkään ajattele aikuisia, vaan lapsia. Koulussa pilkataan, jos isällä ei ole S-korttia ja perhe käy ABC:llä. Tällaisesta asiasta koko identiteetti revitään kappaleiksi. Ne ovat hirveitä asioita, mitä koulussa tapahtuu.”

 

Eli jos jotain kiusataan silmälaseista, pitääkö silmälasit kieltää?

 

”Ei tietenkään. Silmälasit on ollut ennen kouluja.”

 

Eikä ole.

 

”No onha, senkin nelisilmäapari hyvinvointivaltion tuhoaja. Ite oot tissiposki natsifasisti. Kattokaa hei, toi aikoo tuhota hyvinvoinnin!”

 

Rauhoitutaanpa nyt. Entä jos vapaus omaan yksilöllisyyteen olisikin normaalia siinä vaiheessa, kun lapsi menee kouluun?

”Se on aika paljon eri asia. Tällaisesta murskataan koko identiteetti, jos me emme saa tehdä sitä. Olen nähnyt, kun niin käy. Tämä ei ole mitään paskapuhetta. Kaikkien pitää olla samanlaisia eli maksaa veroja jotta me voidaan elää läskisti. Sellainen luo ylpeyttä ja hyväksyntää.”

No jos liberaalivanhemmat ovat pahin asia, mistä lasta voi kiusata, niin miksi mielestäsi liberaaleilla ovat asiat paremmin kuin byrokraateilla?

 

”Ei liberaalit voi koskaan ymmärtää mitä on olla köyhä. En mäkään ole, mutta mä ymmärrän – työkseni, viidellä tonnilla kuussa.”

 

Liberaalit uskovat köyhimpien parempaan elämään ilman valtavaa, itseään ruokkivaa hallintokoneistoa ja korruptiota, joka syö köyhien tuet ja mahdollisuuden köyhyysloukusta pois.

 

”Toki, toki. Tämä asetelma onkin valtakysymys ja hyvä niin.”

 

Demari Pride -tapahtuma Eduskuntatalon edustalla (Mannerheimintie 30) la 21.9. klo 13. Ohjelmassa aatteellisessa erinomaisuudessa piehtarointia ja kansankiihotusta. Lapsille tongintaa.

Teksti on härskisti kopioitu mukaillen Helsingin Sanomien NYT-liitteestä.